🐴 Ponin kanssa neuvottelut
Olen ollut koko ikäni hevosten kanssa tekemisissä, jonkin verran lapsena myös ponien, ja niitä pelkäsin eniten. Ponin saavuttua pihaan piti resetoida kaikki, mitä hevoset olivat opettaneet.
Ensimmäisen viikon aikana se kävi kanalassa, ulkosaunassa, ulkoeteisessä, kasvihuoneessa ja kesäkeittiössä. Muita paikkoja meillä ei oikeastaan olekaan, missä käydä. Siksi se varmaan kävi myös naapurissa, kun tutkittavat paikat loppuivat omasta pihasta.
Ensimmäinen asia, mistä neuvoteltiin oikein huolella, oli se, ettei kesäkeittiössä saa vierailla, vaikka olisi irti pihalla. Viisas kun on, Bosse oppi sen todella nopeasti. Kuitenkin siitä näki, että sitä harmitti tämä elintilaa rajoittava sääntö.
Kerran kun kokkailin kesäkeittiössä ja lähdin hakemaan sisältä tarvikkeita, se näki tilaisuutensa tulleen. Kun tulin sisältä ulos, poni seisoi hellan edessä ja tutkiskeli maustelaatikkoa. Korotin ääntäni välittömästi: “Bosse, mitäpä teet ja missä olet?!?” Ei onneksi tarvinnut kahta kertaa käskeä, kun poni lähti jatkamaan matkaansa. MUTTA. Pois lähtiessään se katsoi minua suoraan silmiin, ja söi orvokit kesäkeittiön ruukusta…
Et oo kokenu kovia, jos sulla ei oo ponia.
